Erä-Äijät ry:n säännöt

1 §

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA –PIIRI

Yhdistyksen nimi: Erä-Äijät ry

Kotipaikka: Laukaa, Äijälä

Kunta: Laukaa

Yhdistys on perustettu tammikuun 6. päivänä 1956 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Kieli: Suomi

Seura on Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry:n jäsen.

Piirin jäsenenä seura noudattaa piirin sääntöjä ja määräyksiä.

2 §

SEURAN TARKOITUS

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

• järkiperäistä metsästystä
• riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa
• metsästys- ja ampumaurheilua ja
• kenneltoimintaa.

3 §

SEURAN TARKOITUKSEN TOTEUTTAMINEN

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1. hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita
2. suorittamalla riistanhoitotyötä
3. valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä
4. seuraamalla toimialueensa riistatilannetta
5. huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista
6. kouluttamalla jäseniä
7. järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja
8. edistämällä puhdasrotuisten koirien jalostusta ja käyttöä
9. seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

4 §

SEURAN JÄSENET

Seuraan voi kuulua varsinaisten jäsenten lisäksi kunniapuheenjohtaja, kunniajäseniä, maanomistajajäseniä ja koejäseniä.

Seuran varsinaiseksi jäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry:n sääntöjä ja joka on seuran alueella vakituisesti asuva.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja jäsenen arvo on elinikäinen.

Seuran maanomistajajäseneksi seuran hallitus voi kutsua hyvämaineisen henkilön, joka vuokraa seuralle vastikkeetta omistamansa tilan kaiken metsästysoikeuden sekä henkilön, joka erityisesti voi edistää seuran metsästysalueiden laajenemista tai säilymistä.

Hallitus voi erottaa maanomistajajäsenen, mikäli ko. tilan omistusoikeus vaihtuu tai vuokrasopimus päättyy tai olennaisesti supistuu oikeuksiltaan.

Seuran koejäseneksi hallitus voi erillisen anomuksen perusteella kutsua hyvämaineisia metsästystä ja siihen liittyviä järjestötoimintoja aktiivisesti harrastavia henkilöitä, joiden aikomuksena on varsinaiseksi jäseneksi pyrkiminen. Koejäsenyys kestää enintään kolme vuotta, minkä ajan kuluessa seuran hallituksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Erityisten syiden niin vaatiessa, hallitus voi jatkaa koejäsenyyttä aina viiteen vuoteen saakka. Jatkamisperusteet on tuolloin esitettävä jäsenille seuraavassa kokouksessa. Koejäsenellä on kokouksissa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

5 §

JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Varsinaiseksi jäseneksi valittu on seuraan liittyessään velvollinen suorittamaan liittymismaksun. Nuoret, liittymishetkellä alle 18-vuotiaat, maksavat liittymismaksuna nuoren jäsenen liittymismaksun mutta täytettyään 20 vuotta jäsenen on maksettava varsinaisen jäsenen liittymismaksun ja nuoren jäsenen liittymismaksun erotus. Varsinainen jäsen ja koejäsen on velvollinen suorittamaan toukokuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun. Maanomistajajäsen on vapautettu liittymis- ja jäsenmaksuista. Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruuden määrää vuosittain seuran talvikokous.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsen- ja riistanhoitovelvoitemaksuista sekä riistanhoitovelvoitteista.

Jäsen on myös velvollinen

1. suorittamaan riistanhoitotyötä vähintään seuran talvikokouksen vuosittain vahvistaman riistanhoitovelvoitteen edellyttämän määrän verran ja pitämään luetteloa kaikista suorittamistaan riistanhoitotoimenpiteistä sekä pyytämästään riistasta sekä
2. tekemään näistä vuosittain ilmoituksen seuran johtokunnalle tai seuran riistanhoitotoimikunnalle.
3. jäsen on velvollinen vuokraamaan toiminta-alueella olevat omistamansa maansa seuran käyttöön.

Riistanhoitovelvoitemaksu

Jäsen, joka ei ota osaa riistanhoitotyöhön tai joka jättää tekemättä edellä mainitut ilmoitukset, on velvollinen suorittamaan seuralle riistanhoitovelvoitemaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain vahvistaa.

Riistanhoitovelvoitemaksu on suoritettava seuralle taannehtivasti seuraavan kalenterivuoden jäsenmaksuajankohdan yhteydessä.

Seuran hallitus voi erityisistä syistä (esim. ikäraja, sairaus tms.) vapauttaa jäsenen riistanhoitovelvoitteen ja riistanhoitomaksun suorittamisesta joko osittain tai kokonaan.

6 §

SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7 §

SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET

Seuran hallitus voi erottaa jäsenen, joka

1. laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen
2. toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti
3. rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä
4. toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti tai
5. ei enää täytä seuran jäseneltä 4 §:n mukaan vaadittavia edellytyksiä
6. pidättäytyy vuokraamasta omistamiaan, seuran toiminta-alueella sijaitsevia alueita seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää
7. seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa kirjallisen varoituksen.

Ennen päätöksentekoa hallituksen on varattava asianomaiselle jäsenelle tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen.

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava tiedoksi kirjallisesti seuran hallitukselle 30 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä po. päivää lukuun ottamatta. Ellei vetoomusta esitetä edellä mainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päätyttyä. Muussa tapauksessa jäsen katsottakoon erotetuksi vasta sitten, kun seuran kokous on vahvistanut erottamispäätöksen. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8 §

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta

1. sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2. kotisivuilla julkaistulla ilmoituksella.

9 §

TALVIKOKOUSASIAT

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
2. Todetaan kokouksen laillisuus
3. Hyväksytään työjärjestys
4. Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta
5. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
6. Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali
7. Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle
8. Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle
9. Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten ja määrätään jäsenten riistanhoitovelvoitteet sekä päätetään mahdollisen riistanhoitovelvoitemaksun määräämisestä ja suuruudesta
10. Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta
11. Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio
12. Käsitellään mahdollisen seuran jäsenten erottamistapaukset, milloin seuran jäsen on sääntöjen 7 §:n mukaan saattanut erottamisensa seuran kokouksen ratkaistavaksi
13. Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin
14. Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen vuosikokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat
15. Päätetään Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirille ja Laukaan riistanhoitoyhdistykselle tehtävistä esityksistä
16. Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä.

10 §

KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioista.

11 §

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

12 §

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

13 §

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella säännöissä määrätyt liittymis- ja jäsenmaksuvelvoitteensa ennen kokousta suorittaneella varsinaisella jäsenellä sekä kunniapuheenjohtajalla ja jokaisella kunnia- ja maanomistajajäsenellä on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttamista, seuran purkamista tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14 §

SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Seuran tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kahta viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi päivää ennen talvikokousta.

15 §

SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus.

Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 8 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet. Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi, tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaativat.

16 §

PÄÄTÖSVALTAISUUS

Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17 §

SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin erikseen.

18 §

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1. toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnot toteutetaan suunnitelmien mukaisesti
2. olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
3. suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti
4. vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä
5. vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6. vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista
7. toimittaa Laukaan riistanhoitoyhdistykselle pyydetyt toimintatiedot
8. nimetä edustajat piirikokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt
9. vastata seuran kokousten antamista velvoitteista
10. pitää seuran jäsenluetteloa
11. hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta
12. hoitaa seuran tiedotustoimintaa
13. hyväksyä ja erottaa jäsenet
14. valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt
15. päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista
16. tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
17. ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19 §

SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT JA TALOUSSÄÄNTÖ

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

20 §

SEURAN VAROJEN JA ARKISTOJEN SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys – Jaktmuseiföreningen i Finland ry:lle (= Suomen Metsästysmuseo).

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirille ja Laukaan riistanhoitoyhdistykselle.

21 §

MUUTA

Muutoin noudatettakoon, mitä yhdistyslaissa on säädetty.